Koiria ja kadunlakaisijoita

 

Ateenassa on kylmää nyt, pipo ja hanskat päällä mennään. On pilvistä, tuulista ja harmaata. Joten auringonlaskukuvia en nyt julkaise.

Olen ihmeissäni, kuinka uusi työni vaikuttaa samankaltaiselta kuin Fulcrumissa aikoinaan. Mutta erojakin on. Monet pitkät työprosessit ovat taitavasti leikatut pieniin osiin. Niinpä tietotyötä voidaan tehdä  vähän kuin McDonalds ’ssa. Prosessin liukuhihnalla on yksittäisiä työpisteitä, joissa suoritetaan yksi pieni  osa kokonaisuudesta. 

Kreikassa törmää usein turhaan tekemisen meininkiin. Kaikkea tärkeääkään ei ole suunniteltu yhtä loogisesti ja tehokkaaksi kuin Suomessa. On esimerkiksi kadun lakaisijan työ  - aamuisin näkee työntekijöitä kaduilla harja ja iso kihveli kädessään lakaisemassa koristepuista tippuneita appelsiineja ja sitruunoita.

 

Muuten viihdyn mainiosti, ja ainakin tähän asti on ollut mukavaa seurailla kulttuurieroja. Ateena on täynnä hyvinvoivia kulkukissoja. Kaikki näyttävät ruokkivan niitä, eivätkä ne pelkää ihmistä, päinvastoin. Harvakseltaan vastaan voi tulla yksinäinen koira.